Median vaikutuksia

Mediaspykologi Anu Mustonen Jyväskylän yliopistosta selosti median vaikutuksia nuoriin. Aihe on ollut kiistelty niin kauan kuin massamediaa on ollut.

Median vaikutukset eivät ole suoria. Television tai tietokoneen ruudulla pyörivät kuvat eivät yksin aiheuta suoraa toimintaa. Mustonen painotti erityisesti vanhempien ja läheisten roolia mediavaikutusten syntyyn. Mediasisältöjen ja lähiympäristön lisäksi ihmisen toimintaan vaikuttaa ihminen itse.

"Vanhempien asenteen ovat uskomattoman voimakas vaikutin, media ei pysty vaikutuksia rakentamaa. Lopulliset mallit mediasta välittyy läheisten kautta. Vanhempana nuoren kaverit tekevät saman", Anu Mustonen sanoi

Verkosta

Uusi massamedia netti on erityisesti nuorten makuun. Se on vetovoimaisempi kuin aiemmat mediat. Netin psykologinen koukku onkin nimenomaan tunteessa ja verkon sosiaalisuudessa.

Anu Mustonen esitteli puheessaan Oulun yliopiston tuoreen gradun, jossa tutkittiin nuorten kuvaa omasta kehostaa. Opinnäytetyön ovat tehneet Henna Mikkola ja Merja-Maria Oinas.

Tutkimukssa kävi ilmi, että nuorista pojista 68 prosenttia ja tytöistä 45 prosenttia olivat tyytyväisiä omaan kehoonsa. Tahtoo sanoa, että yli puolet nuorista naisista ja tytöistä on tyytymättömiä kehoonsa. Myös melko suuri osa pojista kokee olevansa epätyydyttävässä ruumiissa.

Luvut ovat suuria, ja liittyvät ennen kaikkea median välittämään kuvaan hyvästä kehosta.

Mikkolan ja Oinaan tutkimuksessa niin tytöt kuin pojatkin tahtoivat olla normaalipainoisia. Ihannepainon kilot ovat kuitenkin karsiutuneet vuosien mittaan teiniyleisön mielessä.

Kehoihanteet ovat nuorille hyvin epämääräisiä. Media, luulot poikien ihanteista ja kavereiden kehot toimivat vertailukohtina tytöille. Sama pojilla. Kuitenkin samaan aikaan, kun ihannekehosta haaveillaan, ihanteeseen suhtaudutaan hyvin kriittisesti.

Pelit

Kehonkuva korostuu kuvagallerioissa. Gallerioita käyttävät kuitenkin enimmäkseen tytöt, samalla kun pojat pelaavat.

Mediaspykologi Anu Mustonen pohti, kuinka tämä jatkuva pelaaminen vaikuttaa poikiin.

"Voisiko esimerkiksi ralli- ja kaahauspelien vaikutusta liikennekäyttäytymiseen jotenkin tutkia?" Mustonen kysyi.

Tietokone- ja konsolipelit vaikuttavat ihmiseen samalla tavalla kuin muukin media. Pelien vetovoimaisuus aiheuttaa kuitenkin riskin siksi, että peleihin liittyy myös pelaajan omaa toimintaa.

Mustonen esitteli parin vuoden takaisen tutkimuksen tuloksia, jotka näyttivät yli 70 prosentissa pelejä väkivallan nousevan pääosaan. Peliä ei voinut näissä tapauksissa jatkaa ilman väkivaltaista toimintaa.

Tutkimuksessa noin 5 prosenttia pelaajista kuuluu riskiryhmää, joka pelaa paljon ja/tai hyvin väkivaltaisia pelejä. Pojilla riskiryhmässä pelien suurkulutus oli selvästi yhteydessä heikkoon itsehallintaan, aggressiivisuuteen ja levottomuuteen. Pelaamisen syyksi tutkimukseen haastatellut kertoivat halun paeta arkea ja purkaa paineita.

Anu Mustonen kertoi vielä positiivisia uutisia: "Vanhempien valvonta ja läsnäolo vähensi pelien haittavaikutuksia riskiryhmässä selvästi."

Hyvät pelit

Pelkkää pahaa ei mediaspykologin mielestä peleissä ollut.

"On meistä vanhemmista ja sisällöntuottajista kiinni, miten pelit jatkossa valjastetaan hyvään", Mustonen heitti.

Oppiminen, koulutus ja ongelmaratkaisu ovat vain jäävuoren huippu pelien hyvistä puolista. Verkossa pelit vaativat kohtuullista englannin kielen taitoa, kasvattavat jonkin verran sosiaaliseen elämään, parantavat kolmiulotteista hahmottamista, ja niin edelleen.

Toivoa siis on!