Viisaasti verkossa -seminaariblogi

Vuoden tukioppilaskoulu

2007-10-04T15:44:00.001+03:00

Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuoden tukioppilaskoulu on Korpilahden koulu.

Korpilahden tukioppilastoiminta alkoi Korpilahdella jo 1970-luvulla. Vuoden tukioppilaskoulu -tittelin perusteluissa MLL:n ohjelmajohtaja Marie Rautavaara totesi seuraavaa:

"Korpilahden koulun tukioppilastoiminnassa näkyy omaehtoisuus ja osallisuus. Tukioppilaat ja heidän ohjaajansa ovat innovatiivisia ja innokkaita. Työ koulu- ja nettikiusaamisen ehkäisemiseksi on jatkuvaa."

Korpilahden tukioppilastoiminnalle annettiin kunniakirja sekä 300 euron stipendi.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoiminta juhlii tänään 35-vuotista taivaltaan. Tänä vuonna toimintaan osallistuu 750 tukioppilasta ja yli 70 ohjaajaa.

Paneelin antia

2007-10-04T15:20:00.000+03:00

Unna Lehtipuun juontamassa paneelikeskustelussa olivat mukana Mediakasvatusseuran puheenjohtaja Sirkku Kotilainen, Sulake-Dynamoid Oy:n lastensuojeluvastaava Matti Kari, rehtori Esa Kukkasniemi sekä äiti Tiina Honkonen.

Paneelissa yleisö osallistui keskusteluun vastaamalla äänestykseen nettielämän kysymyksistä. Ensimmäinen kysymys koski eri toimijoiden vastuuta alakouluikäisten kiusaamistapauksessa. Suurin osa yleisöstä oli sitä mieltä, että vastuu on vanhemmilla, mutta osa yleisöstä siirsi vastuuta myös palveluntarjoajalle.

Panelistit olivat melko yksimielisiä siitä, että vastuu tulee jakaa koko paletin kesken. Vanhemmat ovat ensivastuussa lastensa kasvattamisesta. Siinä heitä voi tukea koulu, varsinkin jos kiusaaminen liittyy koulupäiväänkin. Palveluntarjoajat puolestaan voivat valvoa sisältöjään. Viimekädessä poliisi ja oikeuslaitos toimii ratkaisijana kiusaamisessa.

Sirkku Kotilainen tahtoi painottaa, että mediakasvatus ei ole erillinen osa lasten ja nuorten kokonaiskasvatusta. Nettimaailman ja "oikean elämän" välillä on vanhempien mielissä usein suurempi kuilu kuin mitä se todellisuudessa on. Nuorten maailmassa taas netti nivoutuu arkeen.

Kotilainen jatkoi vielä mediakasvatuksen painotuksesta. Hänen mielestään kasvatus on ongelmakeskeistä ja koskee pääasiassa ongelmatilanteita. Positiivisiin puoliin kasvattaminen laahaa kaukana perässä. Tähän Esa Kukkasniemi vastasi negatiivisiin asioihin keskittymisen olevan tärkeää, sillä hyvä ja hyödyllinen käyttö ei ole ongelma. Nettiä ja mediaa on sellaisenaan mahdotonta kontrolloida, joten täytyy kontrolloida niiden käyttäjää, nuorta.

Valvonnasta ja osallistumisesta nuorten mediaelämään panelistit olivat edelleen yksimielisiä. Kärryillä on hyvä pysyä, jotta tietää, mitä kasvatettava puuhaa. Liikaa mukaan tunkeminen on kuitenkin pahasta. Kukkasniemen havainnon mukaan aikuisten tullessa liikaa alakulttuurien kuvioihin nuoret vaihtavat alakulttuuria.

Matti Kari puolestaan kannatti yhteistä yleistä kasvatusta. Hänen kokemuksensa mukaan vanhemmat ovat laiskoja kantamaan kasvatusvastuuta nimenomaan media-asioissa. Siksi myös koulut ja opettajat ovat tärkeässä roolissa. Kaikista tehokkain kasvatus kohdistetaan nuoriin, jotka ovat asioista kiinnostuneita, ymmärtävät mistä on kysymys ja oppivatkin parhaiten.

Sirkku Kotilainen peräsi vielä yhteistä kansallista projektia, joka ottaisi mediakasvatuksen huolekseen. Järjestöt, kunnat ja vapaaehtoiset järjestävät tällä hetkellä suurimman osan mediakasvatuksesta. Heidän projektinsa kuitenkin päättyvät ja tällöin on riski, että suuri vaiva ja tieto ja työn tulokset valuvat hukkaan.

Mitä tapahtui tunnissa?

2007-10-04T14:22:00.001+03:00

Viisaasti Verkossa -seminaariin hälytetyt peruskoululaiset Otso ja Karla osallistuivat Mediakasvatusta tunteella tunnissa -projektiin. Projekti näytti, kuinka helppoa mediakasvatus on.

Kymmenkunta nuorta laitettiin seminaariyleisön eteen lavalle. Yleisö antoi nuorille kolme aihetta nettiin tehtävään videopätkään, ja tuntia myöhemmin koululaiset palasivat näyttämään tuloksiaan.

Tunnissa ehti paljon. "Sekava alku, mutta hyvin meni. Luulin, että olisi vaikeampaa", Karla kommentoi. "Tarpeeksi limsaa ja yhteistyötä sekä asenne kohdallaan", valotti Otso onnistumisen salaisuutta.

Mitä nuoret sitten tekivät? Ottivat videokameran käteen ja lähtivät kaduille. Karlan porukka teki gallupin siitä, onko lastensuojelu uhka lasten sananvapaudelle. Otso kavereineen kysyi ohikulkijoilta, lataavatko he musiikkia netistä.

"Opimme tunnissa editoinnin alkeet, haastattelutekniikkaa ja käyttämään tekniikkaa", Karla ja Otso tiivistivät.

Kouluissa pitäisi olla enemmän tällaista, oli kaksikon yhteinen mielipide.

"Tosi hyvä harjoitus. Media on nykyään tärkeässä roolissa.", Otso ehdotti.
"Positiivinen juttu. Tällaiset olisivat mielenkiintoinen vaihtelu koulupäivään", Karla kehui.

Ottakaa opiksi opettajat! Tunnissa ehtii paljon, ainakin kun tamperelainen mediakasvattaja Jukka Haveri on vierellä ohjaamassa. Mediakasvatus ei oikeasti ole hankalaa.

Nuoren kommentti

2007-10-04T14:01:00.000+03:00

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa TET -harjoitteluaan tekevä Pietari Vihula on tyytyväinen seminaarin tähänastiseen antiin.

Kuvagalleriakyselyn tulokset vastasivat hyvin 15-vuotiaan Vihulan käsityksiä nuorten nettitodellisuudesta. Hän itse ei ole rekisteröitynyt IRC-Galleriaan, mutta monien kaveriensa kuvia hän käy siellä katsomassa. Esimerkiksi kuvia joukkueen pelireissulta Vihula on päässyt katsomaan gallerian välityksellä.

Vihula käyttää monien ikäistensä tavoin nettiä yhteydenpitoon kavereidensa kanssa. Sähköpostin ja nettipokerin ohella hänen tulee käytettyä eniten Messengeriä. Varsinaisia nettituttuja Vihulalla ei ole, sillä hän pitää verkon välityksellä yhteyttä vain jo ennalta tuttuihin ihmisiin.

Viisaasti verkossa -seminaarin esityksistä Vihula piti erityisesti nuorten itse tekemistä lyhytelokuvista. Hän uskoo, että itse tekemisellä voidaan tosiaan parantaa mediataitoja ja -tajua. Kokemusta asiasta hänellä on muun muassa koulussa tehdyn lehden sekä kesälomalla kuvatun videon kautta.

Vihula arvioi, että vanhemmat ovat jakautuneet aikalailla kahtia nuorten verkkoasioiden ymmärtämisen suhteen. Osa tietää hyvinkin, mitä lapset tekevät netissä. Toiset taas eivät tiedä lapsensa tuosta elämän alueesta juuri laisinkaan. Vihula arvelee, että monenkaan hänen kaverinsa vanhemmat eivät tiedä, millaisia kuvia heidän lapsensa ovat laittaneet nettiin.

Hetkessä syntyi hyvää

2007-10-04T13:40:00.000+03:00

Jukka Haveri palaa ryhmineen lavalle. Nuoret ovat saaneet valmiiksi hetki sitten aloittamansa lyhytelokuvat.

Tekijät jakautuivat kahteen ryhmään, joista ensimmäinen selvitti ihmisten asenteita musiikin lataamiseen netistä. Kadulla haastatelluista ihmisistä osa oli ladannut musiikkia sen helppouden vuoksi ja osa ei laisinkaan.

Kumpikin ryhmä kertoi, että ihmiset olivat kovin kiireisiä, ja suurin haaste oli löytää ohikulkijoita antamaan kommentteja.

Myös toisen ryhmän kysymys oli yleisön antama. Se kuului, loukkaako lastensuojelu nuorten sananvapautta. Vastaajat olivat suhteellisen yksimielisiä siitä, että nuoria pitäisi kuunnella, vaikka kysymykseen onkin melko hankala antaa tyhjentävää vastausta lennossa. Tosin tyttöjen puhuttelemat varis ja pulu olivat varsin vähäpuheisia.

Haveri tapasi videot työstäneet nuoret ensimmäistä kertaa tänä aamuna. Muutamassa tunnissa ryhmät olivat tutustuneet tekniikkaan, suunnitelleet, kuvanneet ja leikanneet esityksensä valmiiksi. Lopputulokset muistuttivat huomattavasti tv-uutisten haastatteluosuuksia, joissa kuvaan on rajattu mikrofoni sekä kommentoija.

Tekniseltä osaamiseltaan ilmeisen taitavat nuoret ovatkin oivia oppaita vanhemmilleen paitsi verkkoelämäänsä johdattamisessa, myös netin teknisten puolien opettamisessa.

Nokia oppimista parantamassa

2007-10-04T13:22:00.000+03:00

Nokian multimediayksikön Juhana Hietala esitteli multimedian mahdollisuuksia koulumaailmassa.

Nykymaailmassa internet on nuorille ihmisille ensisijainen media. Kun uutinen tapahtuu, ensin katsotaan netistä, sitten vasta avataan televisio tai sanomalehti. Nuori kuluttaa siis aikansa netissä käyttäen mielenkiintoisia ja hyvin vetäviä palveluita. Tällaisessa tilanteessa samainen nuori on vaikea saada innostumaan vaikkapa historiankirjasta, joka voi olla montakin vuotta vanha. Oppiminen on tylsää verrattuna vapaa-aikaan. Siksi netti ja tietotekniikka pitää nivoa opetukseen.

Nokia nohevana

Nokia on mukana hankkeessa, jossa englantilaisia kouluja digitalisoidaan. Pilottihankkeena tietokoneistettua oppimista kokeiltiin yhdessä koulussa historian tunneilla. Jokaiselle oppilaalle annettiin käyttöön Nokian N800 -nettipääte.

Hietala kertoi, että hankkeessa koko historian opetus tapahtui päätteillä. Opintomateriaali oli pääasiassa digitaalisessa muodossa. Materiaalina käytettiin sekä opettajan itsensä valmistamia esityksiä, mutta myös muun muassa Wikipediaa ja BBC:n nettisivuja.

Tuloksen Nokian multimediayksikön Juhana Hietalan mukaan olivat mahtavia. Oppilaat kokivat opiskelun mielekkäämmäksi kuin aiemmin. Koululaiset ryhtyivät opettamaan myös muita oppilaita. Ja jopa vanhempien ja lasten keskinäinen suhde parani, kun vanhemmat kiinnostuivat uudesta oppimislaitteesta.

Uusi oppimisympäristö

Netti kyetään siis jo nyt kytkemään oppimiseen helposti. Juhana Hietalan mukaan suurin este multimediaoppimiseen onkin luutuneet käsitykset siitä, minkälainen koulun pitäisi olla.

Tietotekniikka itsessään ei auta ketään, jos pedagogiset periaatteet pysyvät samoina. Siksi olisikin tärkeää ymmärtää, miten valtava digitaalinen kuilu nykypäivän nuorten ja vanhempien sekä opettajien välillä vallitsee.

Koulumaailmaan tietotekniikan työntäminen tarvitsee siis muutoksia opettajan roolissa. Enää luokan edessä ei seiso totuudenjakaja, vaan luokan keskellä pyörii oppimismentori ohjaamassa koululaisia oikeaan suuntaan.

Netissä tapahtuu tärkeitä

2007-10-04T13:08:00.000+03:00

Monille vanhemmille virtuaalimaailma tuntuu omalta erilliseltä todellisuudeltaan, joka on irrallaan muusta maailmasta. Kuten aamupäivällä esittäytyneet nuoret itsekin kertoivat, heille internet on kuitenkin arkipäiväinen ja tärkeä sosiaalisuuden väline, joka limittyy saumattomasti niin sanottuun reaalitodellisuuteen.

Samaa kertovat myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuoreen tutkimuksen tulokset. Suvi Tuominen ja Juuso Peura MLL:n Turvallinen nuorten netti -projektista esittelevät nuorten kuvagalleriakokemuksia kartoittavaa tutkimusta, joka tehtiin viime keväänä. Kyselyyn vastasi 18 267 nuorta, jotka olivat iältään 12-18 -vuotiaita.

Kuvagalleriat ovat suuren sosiaalisen merkityksen omaavia sivustoja, joille nuoret laittavat omia kuviaan ja kommentoivat muiden otoksia. Niistä suosituimpiin lukeutuvassa IRC-Galleriassa on tällä hetkellä yli 450 000 käyttäjää ja lähes seitsemän miljoonaa kuvaa.

Lähes joka toinen vastaajista oli saanut uuden ystävän galleriasivuston kautta ja joka kymmenes seurustelukumppanin. Joka viides vastaaja oli kohdannut jonkinlaista kiusaamista. Melko harvat kertoivat kiusaamisesta vanhemmilleen.

Raportti tulee kokonaisuudessaan luettavaksi tälle sivustolle ensi kuun alkuun mennessä.

Vanhempien, opettajien ja median – eli aikuisten, reaktiot nuorten verkkoasioihin ovat olleet varsin voimakkaita. Tuntematon pelottaa, eivätkä vanhemmat useinkaan ymmärrä ihan kaikkea lastensa verkkoelämästä. Vaikka digitaalinen kuilu nuorten ja vanhempien sukupolvien välillä saattaa paikoin olla melkoinen, vanhempien pitäisi uskaltaa olla vanhempia myös itselleen vieraassa ympäristössä.

Melko monet vanhemmat ovat nähneet lapsensa kuvagalleriasivun ja tietävät tämän nimimerkin. Verkossa on kuitenkin lukuisia eri mahdollisuuksia luoda useampia profiileja. Ratsiat, vakoilu ja vahtiminen käyvätkin verkkoympäristössä harvinaisen nopeasti turhanpäiväisiksi, Suvi Tuominen ja Juuso Peura muistuttavat.

Turvallinen nuorten netti- eli TUNNE -projekti päättyy tämän kuun lopussa. Sitä on toteutettu monin tavoin ja tavattu 40 000 ihmistä vanhempainilloissa sekä opettajille ja oppilaille järjestetyissä koulutustilaisuuksissa.

Tuominen ja Peura kertovat, että vaikka TUNNE -hanke päättyy, jatkohanke tarjoaa yhä enemmän konkreettista apua lasten ja nuorten nettielämän ongelmiin. Yhteistyö nettiyhteisöjen kautta jatkuu, ja apua on saatavilla yhä enemmän verkossa sekä nuorten omissa ympäristöissä.

Mediakasvatus kuuluu kaikille

2007-10-04T11:47:00.000+03:00

Tuhdisti syksyltä tuoksuva aamu saatteli Helsingin Vanhalle Ylioppilastalolle joukon mediakasvatuksesta ja nuorten nettiturvallisuudesta kiinnostunutta väkeä. Heistä lähes kolmasosa toimii opetusalalla. Viisaasti verkossa -seminaarin yleisölle heti kättelyssä tehty kysely paljasti niin ikään, että heistä 20 % ei ole koskaan pelannut netissä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmajohtaja Marie Rautava, sekä Outi Freese, joka toimii sekä Mediakasvatusseuran varapuheenjohtajana, että Koulukinon toiminnanjohtajana, nousivat ensimmäisinä estradille.

He korostivat avaussanoissaan, että mediakasvatusasiat ovat edelleen liikaa järjestöjen harteilla.

Rautava muistutti, että laadukas mediakasvatus ja mediataidot ovat paitsi digiajan kansalaistaito, myös jokaisen lapsen ja nuoren oikeus.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mediakasvatusseura peräänkuuluttavatkin valtion ja kuntien tukea mediakasvatustyölle.

Seminaarin lavalle on aamun aikana noussut koko joukko asiantuntijoita, jotka avaavat nuorten nettielämän saloja kuulijoille.

Aiheen varsinaiset asiantuntijat työstävät parhaillaan kahta lyhytelokuvaa, jotka esitetään kotvan kuluttua seminaarin yleisölle. Kyseessä on ryhmä nuoria, jotka tamperelaisen mediakasvattaja Jukka Haverin opastuksella valottavat nuorten tapaa käsitellä mediaa.

Visualisoituneessa nykymaailmassa nuorten on usein suhteellisen helppoa ymmärtää asioita kuvien kautta. Kyky arvioida median toimintatapoja ja ilmaisukieltä paranee kuitenkin oman tekemisen kautta.

Niinpä yhdeksän nuorta otti yleisön antamat aiheet, joista he aikovat työstää tunnissa pariminuuttisen dokumentin sekä hieman lyhyemmän mainoksen tyyppisen videoesityksen.

Ennen elokuvantekoon ryhtymistään nuoret esittäytyivät ja kommentoivat lyhyesti nettimaailmaa yleisölle. Esiin nousi verkon erinomaisuus tietolähteenä, kunhan muistaa lähdekriittisyyden.

Nuoret kertoivat myös saaneensa internetin kautta uusia ystäviä ja näkökulmia eri kulttuureihin ulkomaailmaisten kavereiden kautta.

Lähes jokainen halusi myös muistuttaa, että verkossa pitää olla varovainen, koska nimimerkkien takana saattaa olla kuka tahansa.

Ensisijaisesti kuitenkin netti on nuorille arkipäivän hyötyväline. Sen välityksellä pidetään yhteyttä ystäviin, joiden kanssa ollaan tekemisissä muuallakin.

Median vaikutuksia

2007-10-04T11:35:00.000+03:00

Mediaspykologi Anu Mustonen Jyväskylän yliopistosta selosti median vaikutuksia nuoriin. Aihe on ollut kiistelty niin kauan kuin massamediaa on ollut.

Median vaikutukset eivät ole suoria. Television tai tietokoneen ruudulla pyörivät kuvat eivät yksin aiheuta suoraa toimintaa. Mustonen painotti erityisesti vanhempien ja läheisten roolia mediavaikutusten syntyyn. Mediasisältöjen ja lähiympäristön lisäksi ihmisen toimintaan vaikuttaa ihminen itse.

"Vanhempien asenteen ovat uskomattoman voimakas vaikutin, media ei pysty vaikutuksia rakentamaa. Lopulliset mallit mediasta välittyy läheisten kautta. Vanhempana nuoren kaverit tekevät saman", Anu Mustonen sanoi

Verkosta

Uusi massamedia netti on erityisesti nuorten makuun. Se on vetovoimaisempi kuin aiemmat mediat. Netin psykologinen koukku onkin nimenomaan tunteessa ja verkon sosiaalisuudessa.

Anu Mustonen esitteli puheessaan Oulun yliopiston tuoreen gradun, jossa tutkittiin nuorten kuvaa omasta kehostaa. Opinnäytetyön ovat tehneet Henna Mikkola ja Merja-Maria Oinas.

Tutkimukssa kävi ilmi, että nuorista pojista 68 prosenttia ja tytöistä 45 prosenttia olivat tyytyväisiä omaan kehoonsa. Tahtoo sanoa, että yli puolet nuorista naisista ja tytöistä on tyytymättömiä kehoonsa. Myös melko suuri osa pojista kokee olevansa epätyydyttävässä ruumiissa.

Luvut ovat suuria, ja liittyvät ennen kaikkea median välittämään kuvaan hyvästä kehosta.

Mikkolan ja Oinaan tutkimuksessa niin tytöt kuin pojatkin tahtoivat olla normaalipainoisia. Ihannepainon kilot ovat kuitenkin karsiutuneet vuosien mittaan teiniyleisön mielessä.

Kehoihanteet ovat nuorille hyvin epämääräisiä. Media, luulot poikien ihanteista ja kavereiden kehot toimivat vertailukohtina tytöille. Sama pojilla. Kuitenkin samaan aikaan, kun ihannekehosta haaveillaan, ihanteeseen suhtaudutaan hyvin kriittisesti.

Pelit

Kehonkuva korostuu kuvagallerioissa. Gallerioita käyttävät kuitenkin enimmäkseen tytöt, samalla kun pojat pelaavat.

Mediaspykologi Anu Mustonen pohti, kuinka tämä jatkuva pelaaminen vaikuttaa poikiin.

"Voisiko esimerkiksi ralli- ja kaahauspelien vaikutusta liikennekäyttäytymiseen jotenkin tutkia?" Mustonen kysyi.

Tietokone- ja konsolipelit vaikuttavat ihmiseen samalla tavalla kuin muukin media. Pelien vetovoimaisuus aiheuttaa kuitenkin riskin siksi, että peleihin liittyy myös pelaajan omaa toimintaa.

Mustonen esitteli parin vuoden takaisen tutkimuksen tuloksia, jotka näyttivät yli 70 prosentissa pelejä väkivallan nousevan pääosaan. Peliä ei voinut näissä tapauksissa jatkaa ilman väkivaltaista toimintaa.

Tutkimuksessa noin 5 prosenttia pelaajista kuuluu riskiryhmää, joka pelaa paljon ja/tai hyvin väkivaltaisia pelejä. Pojilla riskiryhmässä pelien suurkulutus oli selvästi yhteydessä heikkoon itsehallintaan, aggressiivisuuteen ja levottomuuteen. Pelaamisen syyksi tutkimukseen haastatellut kertoivat halun paeta arkea ja purkaa paineita.

Anu Mustonen kertoi vielä positiivisia uutisia: "Vanhempien valvonta ja läsnäolo vähensi pelien haittavaikutuksia riskiryhmässä selvästi."

Hyvät pelit

Pelkkää pahaa ei mediaspykologin mielestä peleissä ollut.

"On meistä vanhemmista ja sisällöntuottajista kiinni, miten pelit jatkossa valjastetaan hyvään", Mustonen heitti.

Oppiminen, koulutus ja ongelmaratkaisu ovat vain jäävuoren huippu pelien hyvistä puolista. Verkossa pelit vaativat kohtuullista englannin kielen taitoa, kasvattavat jonkin verran sosiaaliseen elämään, parantavat kolmiulotteista hahmottamista, ja niin edelleen.

Toivoa siis on!

Tervetuloa Viisaasti Verkossa -seminaariin

2007-10-04T10:05:00.000+03:00

Viisaasti Verkossa -seminaari on käynnistynyt. Tervetuloa!

Raportoimme täältä Vanhan yläparvelta seminaarin tapahtumat lähes reaaliajassa.
Nimemme ovat Katri Lilja ja Teemu Kammonen.

Vielä kerran, tervetuloa!

/Katri ja Teemu

Seminaarin ohjelma

2007-09-28T13:14:00.000+03:00

Torstaina 4.10.2007 Vanha ylioppilastalo, Helsinki

Päivän juontaa Unna Lehtipuu

9.30 Lyhytvideoita nuorten nettielämästä

9.45 Mediakasvatus on meidän kaikkien asia
Marie Rautava, johtaja, MLL
Outi Freese, varapuheenjohtaja, Mediakasvatusseura / toiminnanjohtaja, Koulukino

10.00 Mediakasvatusta tunteella tunnissa osa 1
Jukka Haveri, mediakasvattaja, Tampereen kaupunki

10.15 OMG, POS, KVG, WTF? Nuorten netinkäytön arki
Juuso Peura, Turvallinen nuorten netti -projekti, MLL
Suvi Tuominen, Turvallinen nuorten netti-projekti, MLL

11.00 Vuorovaikutteisen median psykologiset vaikutukset
Anu Mustonen, mediapsykologi, Jyväskylän yliopisto

11.45 Mediakasvatusta tunteella tunnissa osa 2
Jukka Haveri, mediakasvattaja, Tampereen kaupunki
Saara Konttinen, dvoted.net

12.15 Lounastauko

13.15 Mobiiliteknologia henkilökohtaisen oppimisen työvälineenä
Juhana Hietala, business development manager, Nokia, convergence products, multimedia

13.45 Kokemuksia teknologiasta ja mediasta Japanissa
Teppo Turkki, johtaja, IADE Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti

14.15 Rap-esitysTimo Maineikas ja Kurv

14.30 Paneelikeskustelu: Mitä kasvattajan pitää osata ohjatakseen nuorta nettimaailmassa?Sirkku Kotilainen, puheenjohtaja, Mediakasvatusseura / tutkija, Jyväskylän yliopisto
Matti Kari, lastensuojeluvastaava, viestintäjohtaja, Sulake Dynamoid oy
Esa Kukkasniemi, rehtori, Jokikunnan koulu, Vihti
Tiina Honkonen, äiti

15.20 Päätössanat ja vuoden tukioppilaskoulun palkitseminen
Marie Rautava, johtaja, MLL
Reija Salovaara, nuorisotyön suunnittelija, MLL

Seminaarin järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mediakasvatusseura ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö.