Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuoden tukioppilaskoulu on Korpilahden koulu.
Korpilahden tukioppilastoiminta alkoi Korpilahdella jo 1970-luvulla. Vuoden tukioppilaskoulu -tittelin perusteluissa MLL:n ohjelmajohtaja Marie Rautavaara totesi seuraavaa:
"Korpilahden koulun tukioppilastoiminnassa näkyy omaehtoisuus ja osallisuus. Tukioppilaat ja heidän ohjaajansa ovat innovatiivisia ja innokkaita. Työ koulu- ja nettikiusaamisen ehkäisemiseksi on jatkuvaa."
Korpilahden tukioppilastoiminnalle annettiin kunniakirja sekä 300 euron stipendi.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoiminta juhlii tänään 35-vuotista taivaltaan. Tänä vuonna toimintaan osallistuu 750 tukioppilasta ja yli 70 ohjaajaa.
torstai, 4. lokakuuta 2007
Paneelin antia
Unna Lehtipuun juontamassa paneelikeskustelussa olivat mukana Mediakasvatusseuran puheenjohtaja Sirkku Kotilainen, Sulake-Dynamoid Oy:n lastensuojeluvastaava Matti Kari, rehtori Esa Kukkasniemi sekä äiti Tiina Honkonen.
Paneelissa yleisö osallistui keskusteluun vastaamalla äänestykseen nettielämän kysymyksistä. Ensimmäinen kysymys koski eri toimijoiden vastuuta alakouluikäisten kiusaamistapauksessa. Suurin osa yleisöstä oli sitä mieltä, että vastuu on vanhemmilla, mutta osa yleisöstä siirsi vastuuta myös palveluntarjoajalle.
Panelistit olivat melko yksimielisiä siitä, että vastuu tulee jakaa koko paletin kesken. Vanhemmat ovat ensivastuussa lastensa kasvattamisesta. Siinä heitä voi tukea koulu, varsinkin jos kiusaaminen liittyy koulupäiväänkin. Palveluntarjoajat puolestaan voivat valvoa sisältöjään. Viimekädessä poliisi ja oikeuslaitos toimii ratkaisijana kiusaamisessa.
Sirkku Kotilainen tahtoi painottaa, että mediakasvatus ei ole erillinen osa lasten ja nuorten kokonaiskasvatusta. Nettimaailman ja "oikean elämän" välillä on vanhempien mielissä usein suurempi kuilu kuin mitä se todellisuudessa on. Nuorten maailmassa taas netti nivoutuu arkeen.
Kotilainen jatkoi vielä mediakasvatuksen painotuksesta. Hänen mielestään kasvatus on ongelmakeskeistä ja koskee pääasiassa ongelmatilanteita. Positiivisiin puoliin kasvattaminen laahaa kaukana perässä. Tähän Esa Kukkasniemi vastasi negatiivisiin asioihin keskittymisen olevan tärkeää, sillä hyvä ja hyödyllinen käyttö ei ole ongelma. Nettiä ja mediaa on sellaisenaan mahdotonta kontrolloida, joten täytyy kontrolloida niiden käyttäjää, nuorta.
Valvonnasta ja osallistumisesta nuorten mediaelämään panelistit olivat edelleen yksimielisiä. Kärryillä on hyvä pysyä, jotta tietää, mitä kasvatettava puuhaa. Liikaa mukaan tunkeminen on kuitenkin pahasta. Kukkasniemen havainnon mukaan aikuisten tullessa liikaa alakulttuurien kuvioihin nuoret vaihtavat alakulttuuria.
Matti Kari puolestaan kannatti yhteistä yleistä kasvatusta. Hänen kokemuksensa mukaan vanhemmat ovat laiskoja kantamaan kasvatusvastuuta nimenomaan media-asioissa. Siksi myös koulut ja opettajat ovat tärkeässä roolissa. Kaikista tehokkain kasvatus kohdistetaan nuoriin, jotka ovat asioista kiinnostuneita, ymmärtävät mistä on kysymys ja oppivatkin parhaiten.
Sirkku Kotilainen peräsi vielä yhteistä kansallista projektia, joka ottaisi mediakasvatuksen huolekseen. Järjestöt, kunnat ja vapaaehtoiset järjestävät tällä hetkellä suurimman osan mediakasvatuksesta. Heidän projektinsa kuitenkin päättyvät ja tällöin on riski, että suuri vaiva ja tieto ja työn tulokset valuvat hukkaan.
Paneelissa yleisö osallistui keskusteluun vastaamalla äänestykseen nettielämän kysymyksistä. Ensimmäinen kysymys koski eri toimijoiden vastuuta alakouluikäisten kiusaamistapauksessa. Suurin osa yleisöstä oli sitä mieltä, että vastuu on vanhemmilla, mutta osa yleisöstä siirsi vastuuta myös palveluntarjoajalle.
Panelistit olivat melko yksimielisiä siitä, että vastuu tulee jakaa koko paletin kesken. Vanhemmat ovat ensivastuussa lastensa kasvattamisesta. Siinä heitä voi tukea koulu, varsinkin jos kiusaaminen liittyy koulupäiväänkin. Palveluntarjoajat puolestaan voivat valvoa sisältöjään. Viimekädessä poliisi ja oikeuslaitos toimii ratkaisijana kiusaamisessa.
Sirkku Kotilainen tahtoi painottaa, että mediakasvatus ei ole erillinen osa lasten ja nuorten kokonaiskasvatusta. Nettimaailman ja "oikean elämän" välillä on vanhempien mielissä usein suurempi kuilu kuin mitä se todellisuudessa on. Nuorten maailmassa taas netti nivoutuu arkeen.
Kotilainen jatkoi vielä mediakasvatuksen painotuksesta. Hänen mielestään kasvatus on ongelmakeskeistä ja koskee pääasiassa ongelmatilanteita. Positiivisiin puoliin kasvattaminen laahaa kaukana perässä. Tähän Esa Kukkasniemi vastasi negatiivisiin asioihin keskittymisen olevan tärkeää, sillä hyvä ja hyödyllinen käyttö ei ole ongelma. Nettiä ja mediaa on sellaisenaan mahdotonta kontrolloida, joten täytyy kontrolloida niiden käyttäjää, nuorta.
Valvonnasta ja osallistumisesta nuorten mediaelämään panelistit olivat edelleen yksimielisiä. Kärryillä on hyvä pysyä, jotta tietää, mitä kasvatettava puuhaa. Liikaa mukaan tunkeminen on kuitenkin pahasta. Kukkasniemen havainnon mukaan aikuisten tullessa liikaa alakulttuurien kuvioihin nuoret vaihtavat alakulttuuria.
Matti Kari puolestaan kannatti yhteistä yleistä kasvatusta. Hänen kokemuksensa mukaan vanhemmat ovat laiskoja kantamaan kasvatusvastuuta nimenomaan media-asioissa. Siksi myös koulut ja opettajat ovat tärkeässä roolissa. Kaikista tehokkain kasvatus kohdistetaan nuoriin, jotka ovat asioista kiinnostuneita, ymmärtävät mistä on kysymys ja oppivatkin parhaiten.
Sirkku Kotilainen peräsi vielä yhteistä kansallista projektia, joka ottaisi mediakasvatuksen huolekseen. Järjestöt, kunnat ja vapaaehtoiset järjestävät tällä hetkellä suurimman osan mediakasvatuksesta. Heidän projektinsa kuitenkin päättyvät ja tällöin on riski, että suuri vaiva ja tieto ja työn tulokset valuvat hukkaan.
Mitä tapahtui tunnissa?
Viisaasti Verkossa -seminaariin hälytetyt peruskoululaiset Otso ja Karla osallistuivat Mediakasvatusta tunteella tunnissa -projektiin. Projekti näytti, kuinka helppoa mediakasvatus on.
Kymmenkunta nuorta laitettiin seminaariyleisön eteen lavalle. Yleisö antoi nuorille kolme aihetta nettiin tehtävään videopätkään, ja tuntia myöhemmin koululaiset palasivat näyttämään tuloksiaan.
Tunnissa ehti paljon. "Sekava alku, mutta hyvin meni. Luulin, että olisi vaikeampaa", Karla kommentoi. "Tarpeeksi limsaa ja yhteistyötä sekä asenne kohdallaan", valotti Otso onnistumisen salaisuutta.
Mitä nuoret sitten tekivät? Ottivat videokameran käteen ja lähtivät kaduille. Karlan porukka teki gallupin siitä, onko lastensuojelu uhka lasten sananvapaudelle. Otso kavereineen kysyi ohikulkijoilta, lataavatko he musiikkia netistä.
"Opimme tunnissa editoinnin alkeet, haastattelutekniikkaa ja käyttämään tekniikkaa", Karla ja Otso tiivistivät.
Kouluissa pitäisi olla enemmän tällaista, oli kaksikon yhteinen mielipide.
"Tosi hyvä harjoitus. Media on nykyään tärkeässä roolissa.", Otso ehdotti.
"Positiivinen juttu. Tällaiset olisivat mielenkiintoinen vaihtelu koulupäivään", Karla kehui.
Ottakaa opiksi opettajat! Tunnissa ehtii paljon, ainakin kun tamperelainen mediakasvattaja Jukka Haveri on vierellä ohjaamassa. Mediakasvatus ei oikeasti ole hankalaa.
Kymmenkunta nuorta laitettiin seminaariyleisön eteen lavalle. Yleisö antoi nuorille kolme aihetta nettiin tehtävään videopätkään, ja tuntia myöhemmin koululaiset palasivat näyttämään tuloksiaan.
Tunnissa ehti paljon. "Sekava alku, mutta hyvin meni. Luulin, että olisi vaikeampaa", Karla kommentoi. "Tarpeeksi limsaa ja yhteistyötä sekä asenne kohdallaan", valotti Otso onnistumisen salaisuutta.
Mitä nuoret sitten tekivät? Ottivat videokameran käteen ja lähtivät kaduille. Karlan porukka teki gallupin siitä, onko lastensuojelu uhka lasten sananvapaudelle. Otso kavereineen kysyi ohikulkijoilta, lataavatko he musiikkia netistä.
"Opimme tunnissa editoinnin alkeet, haastattelutekniikkaa ja käyttämään tekniikkaa", Karla ja Otso tiivistivät.
Kouluissa pitäisi olla enemmän tällaista, oli kaksikon yhteinen mielipide.
"Tosi hyvä harjoitus. Media on nykyään tärkeässä roolissa.", Otso ehdotti.
"Positiivinen juttu. Tällaiset olisivat mielenkiintoinen vaihtelu koulupäivään", Karla kehui.
Ottakaa opiksi opettajat! Tunnissa ehtii paljon, ainakin kun tamperelainen mediakasvattaja Jukka Haveri on vierellä ohjaamassa. Mediakasvatus ei oikeasti ole hankalaa.
Nuoren kommentti
Mannerheimin Lastensuojeluliitossa TET -harjoitteluaan tekevä Pietari Vihula on tyytyväinen seminaarin tähänastiseen antiin.
Kuvagalleriakyselyn tulokset vastasivat hyvin 15-vuotiaan Vihulan käsityksiä nuorten nettitodellisuudesta. Hän itse ei ole rekisteröitynyt IRC-Galleriaan, mutta monien kaveriensa kuvia hän käy siellä katsomassa. Esimerkiksi kuvia joukkueen pelireissulta Vihula on päässyt katsomaan gallerian välityksellä.
Vihula käyttää monien ikäistensä tavoin nettiä yhteydenpitoon kavereidensa kanssa. Sähköpostin ja nettipokerin ohella hänen tulee käytettyä eniten Messengeriä. Varsinaisia nettituttuja Vihulalla ei ole, sillä hän pitää verkon välityksellä yhteyttä vain jo ennalta tuttuihin ihmisiin.
Viisaasti verkossa -seminaarin esityksistä Vihula piti erityisesti nuorten itse tekemistä lyhytelokuvista. Hän uskoo, että itse tekemisellä voidaan tosiaan parantaa mediataitoja ja -tajua. Kokemusta asiasta hänellä on muun muassa koulussa tehdyn lehden sekä kesälomalla kuvatun videon kautta.
Vihula arvioi, että vanhemmat ovat jakautuneet aikalailla kahtia nuorten verkkoasioiden ymmärtämisen suhteen. Osa tietää hyvinkin, mitä lapset tekevät netissä. Toiset taas eivät tiedä lapsensa tuosta elämän alueesta juuri laisinkaan. Vihula arvelee, että monenkaan hänen kaverinsa vanhemmat eivät tiedä, millaisia kuvia heidän lapsensa ovat laittaneet nettiin.
Hetkessä syntyi hyvää
Jukka Haveri palaa ryhmineen lavalle. Nuoret ovat saaneet valmiiksi hetki sitten aloittamansa lyhytelokuvat.
Tekijät jakautuivat kahteen ryhmään, joista ensimmäinen selvitti ihmisten asenteita musiikin lataamiseen netistä. Kadulla haastatelluista ihmisistä osa oli ladannut musiikkia sen helppouden vuoksi ja osa ei laisinkaan.
Kumpikin ryhmä kertoi, että ihmiset olivat kovin kiireisiä, ja suurin haaste oli löytää ohikulkijoita antamaan kommentteja.
Myös toisen ryhmän kysymys oli yleisön antama. Se kuului, loukkaako lastensuojelu nuorten sananvapautta. Vastaajat olivat suhteellisen yksimielisiä siitä, että nuoria pitäisi kuunnella, vaikka kysymykseen onkin melko hankala antaa tyhjentävää vastausta lennossa. Tosin tyttöjen puhuttelemat varis ja pulu olivat varsin vähäpuheisia.
Haveri tapasi videot työstäneet nuoret ensimmäistä kertaa tänä aamuna. Muutamassa tunnissa ryhmät olivat tutustuneet tekniikkaan, suunnitelleet, kuvanneet ja leikanneet esityksensä valmiiksi. Lopputulokset muistuttivat huomattavasti tv-uutisten haastatteluosuuksia, joissa kuvaan on rajattu mikrofoni sekä kommentoija.
Tekniseltä osaamiseltaan ilmeisen taitavat nuoret ovatkin oivia oppaita vanhemmilleen paitsi verkkoelämäänsä johdattamisessa, myös netin teknisten puolien opettamisessa.
Nokia oppimista parantamassa
Nokian multimediayksikön Juhana Hietala esitteli multimedian mahdollisuuksia koulumaailmassa.
Nykymaailmassa internet on nuorille ihmisille ensisijainen media. Kun uutinen tapahtuu, ensin katsotaan netistä, sitten vasta avataan televisio tai sanomalehti. Nuori kuluttaa siis aikansa netissä käyttäen mielenkiintoisia ja hyvin vetäviä palveluita. Tällaisessa tilanteessa samainen nuori on vaikea saada innostumaan vaikkapa historiankirjasta, joka voi olla montakin vuotta vanha. Oppiminen on tylsää verrattuna vapaa-aikaan. Siksi netti ja tietotekniikka pitää nivoa opetukseen.
Nokia nohevana
Nokia on mukana hankkeessa, jossa englantilaisia kouluja digitalisoidaan. Pilottihankkeena tietokoneistettua oppimista kokeiltiin yhdessä koulussa historian tunneilla. Jokaiselle oppilaalle annettiin käyttöön Nokian N800 -nettipääte.
Hietala kertoi, että hankkeessa koko historian opetus tapahtui päätteillä. Opintomateriaali oli pääasiassa digitaalisessa muodossa. Materiaalina käytettiin sekä opettajan itsensä valmistamia esityksiä, mutta myös muun muassa Wikipediaa ja BBC:n nettisivuja.
Tuloksen Nokian multimediayksikön Juhana Hietalan mukaan olivat mahtavia. Oppilaat kokivat opiskelun mielekkäämmäksi kuin aiemmin. Koululaiset ryhtyivät opettamaan myös muita oppilaita. Ja jopa vanhempien ja lasten keskinäinen suhde parani, kun vanhemmat kiinnostuivat uudesta oppimislaitteesta.
Uusi oppimisympäristö
Netti kyetään siis jo nyt kytkemään oppimiseen helposti. Juhana Hietalan mukaan suurin este multimediaoppimiseen onkin luutuneet käsitykset siitä, minkälainen koulun pitäisi olla.
Tietotekniikka itsessään ei auta ketään, jos pedagogiset periaatteet pysyvät samoina. Siksi olisikin tärkeää ymmärtää, miten valtava digitaalinen kuilu nykypäivän nuorten ja vanhempien sekä opettajien välillä vallitsee.
Koulumaailmaan tietotekniikan työntäminen tarvitsee siis muutoksia opettajan roolissa. Enää luokan edessä ei seiso totuudenjakaja, vaan luokan keskellä pyörii oppimismentori ohjaamassa koululaisia oikeaan suuntaan.
Nykymaailmassa internet on nuorille ihmisille ensisijainen media. Kun uutinen tapahtuu, ensin katsotaan netistä, sitten vasta avataan televisio tai sanomalehti. Nuori kuluttaa siis aikansa netissä käyttäen mielenkiintoisia ja hyvin vetäviä palveluita. Tällaisessa tilanteessa samainen nuori on vaikea saada innostumaan vaikkapa historiankirjasta, joka voi olla montakin vuotta vanha. Oppiminen on tylsää verrattuna vapaa-aikaan. Siksi netti ja tietotekniikka pitää nivoa opetukseen.
Nokia nohevana
Nokia on mukana hankkeessa, jossa englantilaisia kouluja digitalisoidaan. Pilottihankkeena tietokoneistettua oppimista kokeiltiin yhdessä koulussa historian tunneilla. Jokaiselle oppilaalle annettiin käyttöön Nokian N800 -nettipääte.
Hietala kertoi, että hankkeessa koko historian opetus tapahtui päätteillä. Opintomateriaali oli pääasiassa digitaalisessa muodossa. Materiaalina käytettiin sekä opettajan itsensä valmistamia esityksiä, mutta myös muun muassa Wikipediaa ja BBC:n nettisivuja.
Tuloksen Nokian multimediayksikön Juhana Hietalan mukaan olivat mahtavia. Oppilaat kokivat opiskelun mielekkäämmäksi kuin aiemmin. Koululaiset ryhtyivät opettamaan myös muita oppilaita. Ja jopa vanhempien ja lasten keskinäinen suhde parani, kun vanhemmat kiinnostuivat uudesta oppimislaitteesta.
Uusi oppimisympäristö
Netti kyetään siis jo nyt kytkemään oppimiseen helposti. Juhana Hietalan mukaan suurin este multimediaoppimiseen onkin luutuneet käsitykset siitä, minkälainen koulun pitäisi olla.
Tietotekniikka itsessään ei auta ketään, jos pedagogiset periaatteet pysyvät samoina. Siksi olisikin tärkeää ymmärtää, miten valtava digitaalinen kuilu nykypäivän nuorten ja vanhempien sekä opettajien välillä vallitsee.
Koulumaailmaan tietotekniikan työntäminen tarvitsee siis muutoksia opettajan roolissa. Enää luokan edessä ei seiso totuudenjakaja, vaan luokan keskellä pyörii oppimismentori ohjaamassa koululaisia oikeaan suuntaan.
Netissä tapahtuu tärkeitä
Monille vanhemmille virtuaalimaailma tuntuu omalta erilliseltä todellisuudeltaan, joka on irrallaan muusta maailmasta. Kuten aamupäivällä esittäytyneet nuoret itsekin kertoivat, heille internet on kuitenkin arkipäiväinen ja tärkeä sosiaalisuuden väline, joka limittyy saumattomasti niin sanottuun reaalitodellisuuteen.
Samaa kertovat myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuoreen tutkimuksen tulokset. Suvi Tuominen ja Juuso Peura MLL:n Turvallinen nuorten netti -projektista esittelevät nuorten kuvagalleriakokemuksia kartoittavaa tutkimusta, joka tehtiin viime keväänä. Kyselyyn vastasi 18 267 nuorta, jotka olivat iältään 12-18 -vuotiaita.
Kuvagalleriat ovat suuren sosiaalisen merkityksen omaavia sivustoja, joille nuoret laittavat omia kuviaan ja kommentoivat muiden otoksia. Niistä suosituimpiin lukeutuvassa IRC-Galleriassa on tällä hetkellä yli 450 000 käyttäjää ja lähes seitsemän miljoonaa kuvaa.
Lähes joka toinen vastaajista oli saanut uuden ystävän galleriasivuston kautta ja joka kymmenes seurustelukumppanin. Joka viides vastaaja oli kohdannut jonkinlaista kiusaamista. Melko harvat kertoivat kiusaamisesta vanhemmilleen.
Raportti tulee kokonaisuudessaan luettavaksi tälle sivustolle ensi kuun alkuun mennessä.
Tuominen ja Peura kertovat, että vaikka TUNNE -hanke päättyy, jatkohanke tarjoaa yhä enemmän konkreettista apua lasten ja nuorten nettielämän ongelmiin. Yhteistyö nettiyhteisöjen kautta jatkuu, ja apua on saatavilla yhä enemmän verkossa sekä nuorten omissa ympäristöissä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
